Olipa melkoinen ilta, kun viimein sain aikaiseksi osallistua narsismin uhrien tukiryhmään, joka kokoontuu säännöllisesti kotikaupungissani.
Kuten jo oikeastaan tiesinkin, narsistit ovat kaavamaisia toiminnoissaan, eli kertomukset muistuttivat aikalailla toisiaan, koskipa narsistikokemus sitten puolisoa, muuta lähiomaista, pomoa tai naapuria. Säännönmukaisesti jaettu kokemus oli, että narsistit tuhoavat uhrinsa talouden, terveyden, ammatinharjoittamismahdollisuudet ja mustaavat maineen jopa tämän lähipiirin silmissä. Narsistit voittavat oikeudessa, koska he valehtelevat häikäilemättömästi, jopa ikään kuin hypnotisoivat tuomarin, ja saavat myös muut (ns. lentävät apinat) valehtelemaan puolestaan. Narsistin manipulaatiokyky on niin tehokas, että uhreista tehdään syyllisiä virkakoneiston silmissä. Ja kuten tunnettua, tuomarit tai muut juristit eivät ole saaneet minkäänlaisia eväitä narsismin kohtaamiseksi työssään, elleivät sitten itse ole omin päin opiskelleet aihetta, hankkiutuneet oikeuspsykologian opintoihin tai elleivät heidän silmänsä ole avautuneet omien kokemusten myötä. Kukaan ei oikeasti ymmärrä narsismin ilmiötä, ellei ole siihen omakohtaisesti törmännyt.
Jos narsistin rääkkäämä uhri yrittää tehdä vastarintaa, narsisti ei epäröi tehtailla tuosta vastarinnasta rikosilmoituksia. Esimerkiksi tämä blogi tuottaa todennäköisesti rikosilmoituksen, vaikka en ketään narsistiksi nimeäkään. Kyseessä on vain työmääritelmä, joka kuvaa piirrekimppua, joka yhdistää ns. vaikeita ihmisiä, joita kohdanneet raportoivat ällistyttävän samanlaisia, uskomattoman tuskallisia kokemuksia. Jotta joku voitaisiin oikeasti diagnosoida narsistiksi, pitäisi tällaisen henkilön täyttää narsistin piirteitä kartoittava tarkastuslista, ja saada siinä vähintään lääketieteellisen yhteisön kulloinkin hyväksymä pistemäärä. Lisäksi pitäisi käydä niin epätavallisesti, että tuollainen henkilö, jolla ei ole lainkaan sairaudentuntoa ja joka toisaalta pystyy generoimaan juuri sellaisia tuloksia kuin haluaa, osallistuisi tutkimukseen bona fide. Ei tule tapahtumaan. Niinpä voin kutsua tarinamme suurta hämmentäjää korkeintaan sellaiseksi henkilöksi, jonka käytöksessä on jossain määrin narsistisia piirteitä.
Tässä vielä joitakin jaettuja kokemuksia eli illan antia:
- lähestymiskieltoa narsistia vastaan ei saa, koska vastassa on valehtelua ja erilaisia silmänkääntötemppuja oikeudessa, joiden tarkoitus ja vaikutus on murentaa hakijan uskottavuutta
- läheskään kaikki asianajajat tai muut oikeusavustajat eivät osaa ottaa narsismia vakavasti eivätkä täten osaa varautua edellisessä kohdassa mainittujen temppujen varalle
- narsisti ajaa syytteitä oikeudessa vaikka itse, jotta saa kiusattua uhriaan mahdollisimman pitkälle
- poliisit uskovat mieluummin narsistia kuin hänen uhriaan. Uhrien tekemät ilmoitukset eivät tunnu etenevän.
- parisuhteessa narsistinen helvetti alkaa, kun narsisti saa uhrinsa satimeen esim. avioliiton tai lapsen syntymän kautta
- yhteinen kokemus on, että apua on vaikea saada mistään.
Illan tuloksena fiilis on kahtalainen: Olemme
- kusessa ja/tai
- valaistumisen portilla, koska olemme päässeet todistamaan todellista pahuutta, mitä ennen olimme naiiveja emmekä ymmärtäneet mistään mitään. Kun narsisti on vienyt talomme, parisuhteemme, ammattimme ja terveytemme, meillä on jäljellä vain omanarvon- ja oikeudentuntomme, kun emme ole antaneet missään vaiheessa periksi sumutukselle ja valheille. Maallisesta tuhkasta nousee myös halu auttaa muita narsismin uhreja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti